KONTIONIEMEN KYLÄYHDISTYKSEN HISTORIAA
Vuodet 1980-2000

Aluksi perustettiin kylätoimikunta ja sen perustava kokous pidettiin vuoden 1980
helmikuussa. Ensimmäisinä puheenjohtajina toimivat Aarre Vesakivi (1980-85), Unto
Puustinen (1986) ja Eira Vänttinen-Liinakari (1987-95) sekä 1990-luvun lopulla
vielä lisäksi Eira V. , Antero Takala ja Olli Ruohomäki.

Nämä vuosikymmenet oliva touhua täynnä. Ilmeisesti ihmisillä oli paljon enemmän aikaa
kylätoiminnalle kuin nykyisin. Mutta nyt on some ja monia muitakin järjestöjä
tapahtumineen. Kokouksia oli parikin kertaa kuukaudessa, sillä tieto saatiin pitkälti
kokouksissa. Ei ollut vielä tekstiviestejä tai sähköpostia. Vuonna 1999 yhdistyksen
hallituksessa oli kymmenen jäsentä ja kymmenen varajäsentä eli toimijoita riitti.
Aluksi kylätoimikunnan myötävaikutuksella saatiin rivitaloasuntoja Asemankylälle sekä
katuvalaistus ja kevyenliikenteenväylä Asemankylältä Kontioniemeen. Kehitettiin myös
Kontioniemen aluetta: uusia omakotitaloja ja paritaloja vuokralle alkoi nousta 1990-
luvulla.
Kyläläisille hankittiin oma ranta-alue Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriltä (n. 5000 m2).
Alueesta maksettiin vuokraa Kontiolahden kunnalle, ja vuokrarahat kerättiin
venepaikkojen ja-koppien käyttäjiltä. Rantaan rakennettiin myös grillikatos, tanssilava ja
veneiden laskupaikka. ”Talkoohenki elää ja voi hyvin”, totesi eräs”kirvesmies”, kun
sormensa vasaralla rikki löi.
1990-luvun alussa saatiin kylälle golf-rata, jota kyläkokous kannatti niukasti äänin: 53
puolesta ja 50 vastaan.
Myös Höytiäisen Hummauksella on pitkät perinteet. Ne järjestettiin ensimmäisen kerran
vuonna 1990. Tapahtuma sai alkunsa Kontiolahdehden sataman juhannusjuhlista, mutta
sitä järjestettiin sen jälkeen heinäkuussa .Myös juhannusjuhlia järjestettiin edelleen.
Esimerkiksi vuonna 1998 oli koko perheen juhannus Kontioniemen lavalla. Ohjelmassa oli
disco, arpajaiset, tanssit ja kokko.

Kyläyhdistys teki näinä vuosikymmeninä matkoja Sortavalaan, Vanhaan Valamoon ,
Tallinnaan ja Kymppitonni-ohjelman nauhoitukseen.
1990-luvulla lähetettiin kannanotot päättäjille Pohjois-Karjalan Prikaatin säilyttämiseksi
Kontiorannassa. Varuskunta saikin sitten lisäaikaa. Vastustettiin Kontioniemen sairaalan
lakkauttamista tehden siitäkin esityksiä päättäjille, mutta tuloshan tiedetään eli sairaalan
loppu koitti vuonna 1995.

Vuosisadan lopun aktiviteeteistä voidaan mainita vielä Takkusen talon remonttiin
osallistuminen sekä kylän kehittämiskyselyn järjestäminen.

Vuodesta 2000 eteenpäin
1900-luvun lopussa aloitettiin kyläkirjan työstäminen Hemmo Vattulaisen vetämässä
työryhmässä. Se saatiin julkaistua melko pian ”Muistojen Kontioniemi” sarjana (neljänä
perinnevihkosena). Tämä on erittäin arvokasta kylän perinteen ja historian tallentamista.
Näitä vihkosia on kotien kirjahyllyissä, mutta myös Kontiolahden kirjastossa ja Joensuun
kaupunginkirjaston Pohjois-Karjala -kokoelmassa.